Niinpä niin ja niin siinä kävi..
Eilen menin viemään kaksi vanhinta lasta mummolaan syysloman viettoon ja kuinkas kävikään!
Pöytä notku taas jos jonkinmoista herkkua ja voi sitä sisäistä itsensa kanssa kamppailua!!
Ja sen kamppailun hävisin niille hemmetin herkuille!
Repsu,repsu,repsu,repsu toisensa perään!
On niin valtavan pettynyt olo :(
Suklaaminidonitseja,muffinsi ja muutama karkkikin sinne suuhun eksy, plus kotona vetämäni KOKONAINEN fazerin suklaalevy!

Enka treenannut eilen yhtään!
Toki pvään mahtu autonrenkaan metsästystä vuotavan tilalle ja sen vaihtoa sitten kun sellanen löyty plus hylsysarjan metsästystä että joskus nuo kesänakit auton alta sais pois vaihdettua..
MUTTA se ei ole selitys,ei vaan ollut yhtään fiilista :/
Mutta kannattaako sillon treenatakaan jos ei yhtenä pvänä satu olemaan fiilistä..?!
Olettaisin,että maku koko kuntoiluun vois mennä sen siliän tien,sen yhden,väkisin mennyn lenkin takia..

Mutta nuata herkkuja en anna nyt itselleni anteeksi!HYI MINÄ!
Siinä ne ekat kyyneleet nyt sitten tulikin...
Mutta jos tänään olis sit parempi pvä..
Pitäisi aamusumpit juoda ja lähteä metsästämään lenkkareita,nuo tennarit ei oikein toimi tuossa lenkkeilyssä... XD

Doddii,löysin tälläsen kivan sivuston motivaatiota etsiessäni.
Alko tuo paino tuossa puntarissa sen verran ottaa pattiin notta päätin alottaa uudelleen kuntoilun johon kertaalleen jo mielenkiintoni menetin.

Jotain minusta..Nainen,25wee,aamupainoa 58kg (olen minäkin joskus painanut 80kg ja päättänyt ettei ikinä enään, ja tiedän kuinka valtavan muutoksen sitä joutuu elämässään tekemään saavuttaakseen normaalipainon) ja pituutta 157cm(persjalakaanen!!!),3 lapsen yyyyyhoooo..Ennen ku spelukoitte yksinhuoltajuuttani sen enempää,eka ukko löysi toisen akan ja toinen ukko juos karkuun kun olin 4kuulla raskaana..Kivoja miehiä minäki elämääni löydän..Nyt reilun vuoden ollu yksin.En lihonnut raskausaikana ja kuukauden päästä synnytyksestä paino oli jo 55kg.Ei vauvapömppistä tms.Kukaan ei uskonut että olin muka juuri synnyttänyt..

*****
Heti sanon että näin "pienenä" tuota 5kg on tosi vaikea saada pois.Ja tarkotus olis enemmänkin kiinteytyä kuin varsinaisesti laihduttaa...
Kesä vaihtui syksyyn ja näin sitten kävi..
Viikko sitten tosiaan kun puntari heitti 60kiloon,päätin että nyt täytyy tehä jotain ja äkkiä!
Ei muuta ku likka vaunuihin ja poijan fillari narun päähän ja menoks!
Vanhin lapsista käy koulussa joten ei meidän aamulenkkeihin pääse osallistumaan, mutta iltalenkillä sitten kulkee mukana fillarilla tai reippaasti kävellen :))

Kuntosalilla käynnit vielä haaveena,likka vielä niin pieni ettei lapsiparkkiin voi viedä.
Innostuin ostamaan crossarin kotiin ja sillä on menty oikeen innokkaasti;jaksaa jaksaa!
Ihan mielekästä treeniä verrattuna kuntopyörään jonka joskus omistin...
Venyttelen sitten tietty useamman kerran pvässä.

Vuoteen en oikeestaan oo kunnolla miettiny mitä suuhuni laitan(elänyt lähinnä kahvilla ja äidin sämpylöillä <3) ja nyt alkanu pitämään ruokapäiväkirjaa ja kattony että tarpeeksi tulis protskua jne pvässä.

Oon aikasemmin tosiaan kuntoillu ahkerasti ja ammattini kautta tutustunu tähän punttis jne maailmaan.

Nyt on hyvää aikaa treenailla vielä ennenkun tammikussa koittaa paluu töihin,fyysisen kunnon pitäis olla kohillaan siihen mennes tai ainaki roimasti parantunu.

Mutta näin,tää oli tällänen alkukatsaus meikäläisen kuntoilun alotukseen ja varmasti tullaan vuodattamaan vielä hikee ja kyyneleitä kuntoilun edetessä :)